Hernán Díazin Luotto on taitava ja hienosti rakennettu teos. Teksti kasvaa korkoa korolle alusta loppuun. Tarina pääoman kasautumisesta, alkuperäisestä rikkauden lähteistä, yksilön yritteliäisyydestä ja kansakunnan hyvinvoinnin suhteesta puidaan useasta näkökulmasta. Kirja on sekä jännittävä tarina että kerroksellisen kerronnan taidonnäyte. Kenen totuus vallitsee omassa elämäsämme, oma (kaunisteltu) tarinamme, kirjailijan (fiktiivinen) tarina, alkuperäiset muistiinpanot tapahtumista ja niiden tarinallistaminen, yritykset tarinan kirkastamiseksi jälkirationalisointina, vai mitkä?
Díazin tarinan ydin ja lähdeaineisto on Yhdysvaltojen rikkauksien ja finanssipääoman syntyyn liittyvät tarinat muutamien henkilöiden yhteenkietoutuneiden elämänpolkujen kautta kuvattuna. Kirja pääsi yllättämään - en ollut ennakkoon tietoinen sen rakenteellisista ratkaisuista ja siksi meni jonkin aikaa ennen kuin ymmärsin miten teos on rakennettu. Alkupuolen jotkut pitkähköt psykiatrisen sairaanhoidon laajahkot kuvaukset hieman ihmetyttivät, mutta asettuivat sitten paikalleen tekstin edetessä. Díaz selvästi luottaa lukijaan. Lukijan on syytä myös luottaa Díaziin tarinan kertojana, vaikka kirjan kertojat ovat toinen toistaan epäkiitollisemassa asemassa pyristellessään tarinan kerronnan sekä rahan ansainnan ja kerryttämisen koukeroissa. Kiehtovasti Díaz kuvaa pääoman ja rahan omalakista liikettä. Se avaa asiaa varsin elävästi ja toimii vaikka johdantona Marxin Pääoman lukemista ja tutkimista harkitsevalle. Pääoma on sijoittajalle kuin jalkapallo sen potkijalle, aina kiehtova, mutta ei koskaan täydellisesti hallussa. Kirjan henkilöhahmo, sijoittaja Benjamin, pohtii pääoman kanssa toimimisen tuottaman nautinnon luonnetta:
Pääoma liikkuu, se syö, poikii, sairastuu ja saattaa kuolla. Se on kuitenkin puhdasta. Tämä valkeni hänelle ajan mittaan. Mitä suurempi operaatio, sen kauempana käytännön toteutus. (...) pääoman elävä olento lähti liikkeelle, piirsi kauniita kuvioita matkallaan kohti yhä korkeampia abstraktion tasoja, joskus myös seuraten omia halujaan, joita Benjamin ei ollut osannut odottaa - ja siitäkin hän sai nautintoa: olennosta, joka yritti toteuttaa omaa vapaata tahtoaan. Hän ihaili ja ymmärsi sitä myös silloin, kun se tuotti hänelle pettymyksen.
Pääoma on ihmisten välinen suhde, tosin hyvin vieraantuneessa muodossa. Sijoittajalle sen kanssa toimiminen saattaa hämärtyä niin, että pääoman ja ihmisen välinen suhde käy näkymättömäksi. Kirjan pääomasijoittajat vieraantuvat muista ihmisistä, myös läheisistään. Fyysisestä työstä he ovat vieraantuneet jo syntymästään ja omasta itsestäänkään ei ole jäljellä muuta kuin tarve puolustautua omien syyllisyystuntojen piinasta.
Díaz, Hernán , Trust, 2022, suom. Jaakko Kankaanpää. Gummerus 2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti