Herman Melvillen Valkoinen valas (ap. 1851, suom. 1956) on klassikko. Sen lukemiseen innosti John Irvingin Viimeinen tuolihissi. Siinä kirjaa luetaan iltasatuna, mutta myös viitataan kirjan kertojaan Ismaeliin. Hän kertoo tarinan demonisen kapteeni Ahabin monomaanisesta valaanjahdista fregatti Pequodilla.
Aluksi kirja vaikuttikin paljon helpommalta luettavalta kuin olin ennakoinut. Mutta lopulta se uuvutti. Kerrankin päätin luovuttaa ja jättää kirjan kesken. Ei siis siksi, että kirja olisi huono. Se ei vain ei ollut itselleni antoisa eikä avannut valaanpyynnin ja ihmisiyyden aavaa riittävästi.
Moby Dick on kuiitenkin perusteos sen kuvaamisessa, miten ihminen, kapteeni Ahab, ajautuu monomaanisen mieleteen syövereihin ja hukkuu oman psyykkensä syvyyksiin etsiessään kohtaa, jossa sai pysyvän vamman omaan minuuteensa.
No comments:
Post a Comment